Satu: Onko jo joulu?

Oli perjantai ja Nappula oli herännyt aikaisin. Hän tassutteli uneliaana parvekkeelle. Äkkiä Nappula hieraisi silmiään. Ei voinut olla totta. Oli vielä hiukan hämärää ja Nappula arveli nähneensä väärin. Mutta kyllä, kyllä se oli tonttu. Tuolla naapuritalon parvekkeelle oli kiipeämässä ihan oikea tonttu. No niin, nyt se on nähty. Nyt hän voisi sanoa Van-kissalle, että tontut ihan oikeasti kävivät kurkistelemassa ikkunoista joulun alla. Nappula mietti pikaisesti oliko hän itse muistanut olla kiltti. Kyllä hän luulisi olleensa, mutta eihän sitä tiedä jos hän on vaikka unohtanut jonkun kiukku-jutun. No ainakin hän voisi nyt ihan kaiken varalta yrittää muistaa olla oikein kiltisti.

Kyllä ne siellä Pohjoisessa nyt yllättyvät kun hän kertoo nähneensä ihan oikean tontun ja vielä täällä Etelässä. ”Täytyypä soittaa Lennartille. Tai oikeastaan voisin laittaa joulukortin”, tuumaili Nappula. Hän puki reippaasti päällensä ja juoksi ostamaan lähikaupasta joulukortteja. ” Minä tarvitsen ainakin kolme tai neljä korttia”, laskeskeli Nappula. Ja sitten kiireesti kotiin kortteja kirjoittamaan. Silloin hän muisti: kortit olisi pitänyt lähettää jo aika päiviä sitten, että ne ennättäisivät perille jouluksi. Täältä Etelästä oli pitkä matka posteljoonin kuljettaa kortteja Pohjoiseen. Voi harmi. Nappula ei ollut lainkaan muistanut, että joulu on jo ihan kohta. Etelässä kun ei ole lunta, niin ei oikein huomaa milloin on talvi ja milloin ei. Kun aurinko paistaa melkein joka päivä ja on yhtä lämmintä kuin kesällä, niin helposti siinä unohtuu joulut ja pääsiäiset.

Nappula oli saanut kortit kirjoitettua ja lähti viemään kortteja postiin.Hän käveli pitkin katuja ja huomasi, että joka puolella oli joulukoristeita ja jouluvaloja. Kylläpä kaupunki olikin laitettu kauniiksi. 

Nappulalle tuli vähän haikea mieli. Kotona Pohjolassa olisi voinut viettää joulun ystävien kanssa. Olisi ollut hyvää jouluruokaa ja jokaiselle lahjapaketti. Sitten laulettaisiin joululauluja ja kerrottaisiin hauskoja tarinoita. Joulukuusi seisoisi nurkassa hienosti koristeltuna ja kynttilöitä olisi joka pöydällä. Voi kuinka kaikki olisi kaunista ja mukavaa.

Mutta Nappula oli nyt Etelässä. Hänellä ei ollut aavistustakaan kuinka Etelän väki viettää joulua. Ainakin kamalasti oli ihmisiä jouluostoksilla, joten kaipa täälläkin oli tapana antaa joululahjoja hyville ystäville.

Joulukuusia täällä ei kyllä ole, mutta voihan sitä laittaa koristeita vaikka palmupuuhun. Ja varmasti jotain jouluruokaakin olisi.

Silloin Nappula sai oivan ajatuksen. Hän kutsuisi kaikki uudet ystävänsä luokseen joulua juhlimaan. Nappula kiirehti kotiin kutsukortteja tekemään. Sitten hän laati pitkän listan mitä kaikkea pitäisi hankkia, että saataisiin oikein kunnon Pohjoisen joulu tehdyksi Etelän kotiin. 

Nappula oli mielissään kun oli keksinyt niin hyvän ajatuksen. Hän juoksi kiireen vilkkaan viemään kortteja ystävilleen. Ja kaikki Nappulan uudet ystävät lupasivat tulla hänen vieraikseen jouluaattona. Etelässä joulua kai juhlitaan monena päivänä. Mutta Nappula tiesi, että oikea joulu oli jouluaatto. Silloin Joulupukki lähtee jakamaan lahjoja lapsille ympäri maailmaa. Ja siihen ei ole enää montaa yötä!

 ©