Nappula
oli aloittanut jouluvalmistelut heti saatuaan hienon ajatuksen kutsua
uudet ystävänsä joulua juhlimaan luokseen Etelän kotiin. Hän oli
käynyt ruokakaupassa monta kertaa, hankkinut pienet lahjat kaikille
ja siivonnut kotinsa perinpohjin. Jotain kuitenkin puuttui. Nappula
oli aivan varma, että jotain piti vielä hankkia, mutta mitä. Hän
otti tekemänsä asialistan käteensä ja luki sen läpi. ”Kinkkua
on, juustoa on, kalaa on, pipareita on, maitoa on, leipää on,
jälkiruoka on, lahjat on. Siivottu on, lahjat paketoitu on,
kynttilöitä on ja joulukukka on”, luetteli Nappula. Kaikki tuntui
olevan tehty ja hankittu, mutta silti Nappulasta tuntui, että jotain
tärkeätä puuttui.
Nappula
mietti ja mietti, mutta ei saanut päähänsä mitä oli unohtunut.
Hän meinasi jo soittaa Lennartille ja kysyä mitä joululistasta
oikein puuttui. Mutta ei, tämä oli sellainen asia joka Nappulan
piti ihan itse keksiä. Ja jos asia ei millään selviäisi ja olisi
ihan pakko, niin sitten voisi kysyä apua Lennartilta. Nämä olivat
Nappulan omat juhlat ja niistä olisi selvittävä ihan itse. Hän
päätti lähteä vielä kerran kaupungille, jospa se ajatus
putkahtaisi siellä hänen päähänsä.
Astuessaan
portista ulos, Nappula huomasi, että oli paljon muitakin, jotka
olivat unohtaneet hankkia jotain jouluksi ja yrittivät viime
tingassa saada kaikki tarvittavat asiat hoidetuksi. Kaikilla tuntui
olevan kiire. Sehän oli tietysti selvä. Jouluna kaikilla oli kiire.
Piti saada kaikki valmiiksi ennen kuin ...Nappula ei uskaltanut
ajatella asiaa loppuun, sillä hän ei tiennyt osaisiko Joulupukki
tulla tänne Etelään, täällä kun kävivät lahjoja tuomassa ne
itämaan viisaat miehet. Vaikka Nappula oli kyllä ihan varma, että
Joulupukki osasi mennä ihan mihin vaan, osasihan Nappulakin tulla
lentokoneella Etelään. Ja Joulupukki oli paljon paljon viisaampi
kuin Nappula ja vanhempi. Niin, se se olikin pulmana. Joulupukki oli
tosi tosi vanha ja vanhoilla ihmisillä on joskus huono muisti. Mitä
jos Joulupukki ei muistakaan, että Nappula oli tullut jouluksi
Etelään? ”No illalla se sitten nähdään, ei sitä kannata
murehtia etukäteen”, ajatteli Nappula. Nyt oli jotain paljon
kiireellisempää tehtävää, piti löytää se mikä puuttui.
Nappula
kierteli ympäri kaupunkia ja etsi sitä mikä puuttui. Se olikin
hankala tehtävä. Miten voi löytää sellaisen joka puuttuu kun ei
tiedä mikä se on? Hän katseli kauppojen ikkunoita ja kurkisteli
kauppojen ovista sisälle.
Joka
puolella oli jouluherkkuja ja lahjoja odottamassa paketointia.
Nappula
alkoi jo hieman hätääntyä. Koko juhla olisi pilalla jos hän ei
keksisi mitä puuttui. Hän katseli ympärilleen ja huomasi
puistossa korkean rakennelman, joka oli kauniisti valaistu. ”Kylläpä
on kaunis joulupuu, mutta ei se oikeaa joulukuusta voita”, ajatteli
Nappula.
Joulukuusi!
Sehän se oli mikä puuttui. Joulu ei tunnu oikealta joululta jos ei
ole kuusta, edes ihan pikkuruista. Mutta mistä sellaisen nyt löytää.
Eihän Etelässä ole joulukuusia. Samassa Nappula näki sen:
maailman kauneimman joulukuusen. Kuusi seisoi koristeltuna pienen
kaupan nurkassa. Voi, se oli juuri sellainen kuin Nappula oli
toivonut. ”Eikö olekin kaunis joulukuusi”, kysyi kauppias
Nappulalta. ”Oo-on”; vastasi Nappula huokaisten. ”Haluaisitko
sinä sen”, kysyi kauppias ja jatkoi:”Katsos kun minulla on
toinen kuusi kotona valmiina ja on sääli heittää noin hieno kuusi poiskaan. Kauppa menee kohta kiinni jouluksi, eikä joulukuusta
tarvita enää joulun jälkeen. Minä annan sen sinulle jos sinä
otat sen. Voin tuoda sen sinulle kotiin kun olen ensin sulkenut
kaupan ovet.” Nappula tuli tosi iloiseksi. Hän kiitti kauppiasta
ja lähti hymyillen kotiin. Illalla ennen vieraiden tuloa Nappula
katseli onnellisena kaunista joulukuustaan ja ajatteli: ”Kaikki on
valmista ja vieraat tulevat kohta. Tästä tulee hyvä joulu.” Ja
kyllä se Joulupukkikin osaa varmasti tänne tulla!
Oikein
hyvää Joulua!
©
Kommentit